Glen of imaalin terrieri

Omia kokemuksia glennistä

Riku osoittautui heti pennusta asti rohkeaksi koiraksi. Se ei tuntunut arastelevan mitään. Kaikkea päin vaan heti vauhdilla!

Oma tahto Rikulla oli etenkin pentuna tosi vahva. Esimerkiksi pannan käyttö aiheutti hirveän mekkalan. Siinä tuore koiran omistaja tosissan pelästyi, että mikäs tälle pennulle nyt tuli, kunnes tajusi, että pentu vaan osoitti mieltään. Nyt isompana näitä protesteja ei enää juurikaan ole tullut.  

Riku rakastaa ihmisiä. Pihalla ja lenkillä olisi ihanaa käydä tervehtimässä kaikkia! Eläinlääkärissäkin pahinta on se, kun odotushuoneessa kulkee hoitajia ja lääkäreitä, eikä niitä pääse pusuttelemaan.

Muihin koiriin Riku suhtautuu pääosin uteliaasti. Urosten kanssa ei kuitenkaan juurikaan mennä tekemään tuttavuutta lenkillä. Riku ei itse aloita ärinää juuri koskaan muille uroksille eikä se edes yleensä vastaa muiden ärinään.  Kulkee kylläkin häntä terhakkaasti pystyssä ohi eli viestittää selkeästi, että kuka on kingi.

Riku on erittäin oppivainen ja innokas harjoittelemaan temppuja. Se seurailee kaiken aikaa tarkasti mitä me puuhailemme  ja haluaa olla kaikessa mukana.  

Palasia glen of imaalin terrierin rotumääritelmästä

KÄYTTÖTARKOITUS: Kuten kaikkien muidenkin terriereiden, tämänkin pienen sisukkaan rodun yksilöiden tuli metsästää mäyriä ja kettuja sekä pitää rottakanta mahdollisimman pienenä. Nykyään glen of imaalinterrieri on lempeä ja rauhallinen perhekoira.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Glen of imaalinterrieri on vanha rotu, joka jäi pitkään huomiotta, se ei siis ole myöhäisempien rotukokeilujen tulos. Ennen 1800- luvun puoliväliä metsästystä harrastanut yläluokka ei oikein arvostanut sitä kuten ei monia muitakaan terrieriryhmän rotuja. Sitä esiintyy hyvin paikallisesti Glen of Imaalin karulla alueella. Tämän alueen maanviljelijät polveutuivat sotilaista, joille 1500- ja 1600-luvuilla oli lahjoitettu maata palkkioksi Englannin kruunulle tehdyistä palveluksista. He joutuivat hyödyntämään kaiken luontaisen kekseliäisyytensä ja taitonsa selviytyäkseen hengissä tuolla karulla seudulla. Koira oli hyödytön, jos se ei päivittäisessä työskentelyssä jaksanut tehdä omaa osuuttaan.Sen täytyi aikoinaan tehdä pitkää päivää pitääkseen juoksupyörän liikkeessä (ts. toimimalla eräänlaisena moottorina erilaisissa käyttötarkoituksissa) ja usein sitä käytettiin maineeltaan kyseenalaisissa koiratappeluissa. Ennen kuin glen of imaalinterrieri tuli tunnetuksi koiranäyttelyissä, se oli kehittynyt sukupolvien ajan kovassa työssä nykyään tuntemaksemme voimakkaaksi ja rotevaksi roduksi. Irlannin Kennelliitto hyväksyi rodun virallisesti vuonna 1934, ja pian sen jälkeen perustettiin yhdistys valvomaan rodun etua.

YLEISVAIKUTELMA: Keskikokoinen, hyvin voimakas koira, jolla on keskipitkä karvapeite. Kokoonsa nähden yleisvaikutelmaltaan huomattavan vankka.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Runko on korkeuttaan pitempi. Koira on matalaraajainen.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Toimelias, ketterä ja työskennellessään hiljainen. Aina valmis toimintaan, temperamenttinen ja erittäin rohkea, muulloin lauhkea, sävyisä ja persoonallisuutta uhkuva. Uskollisena ja helposti kiintyvänä se on hyvin miellyttävä koti- ja seurakoira. Glen of imaalinterrierin sanotaan olevan rauhallisempi kuin muut terrierirodut, tarpeen vaatiessa se kuitenkin on aina valmis
toimintaan.

Lainattu EFG Finlandin sivuilta.